Näin Fazer sai juuri oikeanlaisen lihapullan
Tuotekehitys on 2010-luvulla erilaista kuin takavuosina. Nyt räätälöidään täsmälleen asiakkaan toiveiden mukainen tuote.
Fazer Food Servicesin ja Atria Food Servicen ensimmäinen yhteinen tuotekehitysprojekti sai alkunsa vuonna 2012.
Tavoitteena oli hyvä lihapyörykkä lounasravintoloihin. Mukaan valjastettiin iso joukko molempien yritysten tuotekehityksestä sekä ravitsemuksen ja valikoimasuunnittelun asiantuntijat.
– Lihapulla on asiakkaiden kestosuosikki, joten haluamme että meillä on hyvä tuote tarjota lounasravintoloissa. Lihapulla oli ensimmäinen yhteinen projektimme Atrian kanssa, ja sitten niitä on tullut useita, kertoo Fazer Food Servicesin hankintapäällikkö Mervi Taipale.
Huolella maistettu
Fazer Food Servicesin tuotekehityspäällikkö Marko Mäenpää toteaa, että lihapyörykässä tärkeintä on kotimainen liha ja ulkonäön sekä rakenteen osuminen mahdollisimman lähelle kotitekoista pyörykkää tietyn hintaraamin sisällä.
– Haussa oli valmiiksi kypsennetty lihapyörykkä, Mäenpää kertoo.
Ensimmäisiä tuotekehitysversioita maisteltiin yhdessä atrialaisten kanssa. Syynissä olivat etenkin maku, rakenne ja ulkonäkö. Tuotekehitys eteni yhdessä sovitun tavan mukaan.
– Ensin on asiantuntijamaisto, jossa keittiömestarit arvioivat tuotetta. Siinä voi olla rinnalla nykyisin valikoimassa oleva tuote. Seuraava kierros on tuotekehitysmaisto sokkona tuotekehityksen, valikoimasuunnittelun ja hankinnan ihmisten kesken, Mäenpää kertoo.
Ennen hyväksyntää tuotetta arvioi makuraati, Fazerin omasta väestä koottu kuluttajaraati. Ravintolatesteissä pyydetään vielä asiakkailta palautetta mausta, rakenteesta ja ulkonäöstä.
– Meillä on määritetty tiukat rajat, joiden yli tuotteen pitää päästä, Taipale kertoo.
Tuotekehityspäällikkö Marko Mäenpää kertoo, että pienet yksityiskohdat tekivät lihapyörykästä halutun kaltaisen. Sisälämpötila vaikuttaa mehukkuuteen ja jauhelihamassan koostumus makuun ja rakenteeseen. Hankintapäällikkö Mervi Taipale myhäilee, että vankan keittiökokemuksen omaava tuotekehitystiimi osaa onneksi miettiä tällaisiakin juttuja.
Kun uusi lihapulla esiteltiin ravintoloille, Fazer Food Services kertoi myös taustoista.
– Puhuimme kotimaisesta lihasta, kerroimme tuotekehitysyhteistyöstä ja pyörykän kuluttajatesteissä saamista hyvistä maku-, rakenne- ja ulkonäköpisteistä, Taipale kuvailee.
Hyvää tuli!
Kehitysyhteistyön lopputuloksena oli niin hyvä lihapulla, että sitä haluavat muutkin ravintolat. Fazerilla ei ole ollut tarvetta omia onnistunutta lihapullaa, kun kyseessä on tuote, jonka kaltaisia joka tapauksessa on markkinoilla.
– Useimmiten emme näe tarvetta sille, että joku tuote olisi vain meillä käytössä, Taipale valottaa.
Projektin aikataulu oli tiukka: se lähti liikkeelle vuoden 2012 keväällä, ja vuoden 2013 alussa lihapyörykät olivat jo ravintoloissa.
– Aika nopeasti se tehtiin, reilussa puolessa vuodessa, Taipale toteaa.
Atria Food Servicen myyntipäällikkö Taija Haiko toteaakin, että tuotekehitysprojektissa tärkeää on aikatauluista ja projektin etenemisestä sopiminen.
– Kun sovitaan selkeistä tavoitteista ja aikataulusta yhdessä asiakkaan kanssa, päästään hyvään lopputulokseen. Prosessin matkan varrella on tarkistuspisteitä tuotteen ominaisuuksiin ja hintaan liittyen. Vuoropuhelu edesauttaa projektin onnistumista merkittävästi, Haiko toteaa.
Projekteista on ollut opiksi ja hyödyksi molemmille osapuolille.
– Tämä on sekä Atrialle että meille monin tavoin hyödyllistä yhteistyötä. Atria saa meiltä myös ravintolanäkökulmaa, miten tuotteet toimivat ravintolassa, Taipale summaa.
Myös Taija Haiko korostaa yhteistä hyötyä:
– Olemme entistä varmempia, että tuotteet toimivat ravintolakeittiön prosessissa, kun asiakas on testannut tuotetta huolella. Tärkeintä on, että asiakas saa haluamansa kaltaisia tuotteita ja me onnistuneemman lanseerauksen.
Teksti: Mariaana Nelimarkka
Kuvat: Eero Kokko