Kysymys ”Koska aloitat grillauksen” on minulle suorastaan korni. Jonkinlainen tauko saattaa olla joulugrillauksesta loppiaiseen, ellei sitten uutena vuotena tule grillattua.

Yksi hieno grillaushetki on "perinteinen tapaninpäivän grillaus", joka katkaisee mukavasti jouluruokien nautiskelun. Toisaalta oma fiiliksensä on grillata todella isolle porukalle. Grillaus on sellainen fiilisasia. Joskus grillin ympärillä pöhistään tunteja, joskus siinä vaan pyörähtävät makkarat.

Yksi hieno grillaushetki on perinteinen tapaninpäivän grillaus.

Talvigrillauksessa, etenkin hiiligrillillä, pitää olla malttia. Ensimmäinen ’pikkupesällinen’ hiiliä menee grillin lämmittämiseen ja sitten aloitetaan varsinainen grillaus sen jälkeen. Lisäksi tuulen suunnan kanssa kannattaa olla tarkkana koska se vie talvella nopeasti tehoja grillistä. Hyvä puoli talvigrillauksessa on, että olut pysyy kylmänä helposti.

Hauskoja hetkiäkin on ollut: kerran grillasimme etupihalla 20 asteen pakkasessa hiiligrillillä. Kohta alkoi autoja lipua pihan ohi ja saimme ihmetteleviä katseita. Sitten selvisi: naapuritalossa oli alkanut näyttö ja talon katsojat olivat katsastamassa lähialuetta. Grillauksestamme huolimatta talo meni nopeasti kaupaksi.

Kaasu vai hiili? Molemmat!

Kaasun ja hiilen välillä minulla selkeä ero: liha tehdään hiiligrillillä (niin punainen kuin valkoinen) ja kaasugrillillä grillataan vihannekset, kasvikset ja joskus hätätapauksessa makkarat. Grillausprofiililtani olen ehdottomasti pallogrillaaja. Grillauksen kova ydin on hiiligrillin maku lihassa, niin punaisessa kuin valkoisessakin.

Grillauksen kova ydin on hiiligrillin maku lihassa.

Grillauksessa pätee sama kuin muussakin ruoanlaitossa – (1) kannattaa satsata kerralla kunnon kalustoon. Minulla on kaksi hiiligrilliä, jotka kummatkin ostin vuonna 2003. Toinen on yhä käyttämättömänä, koska ensimmäinen on yhä täysin priimassa kunnossa. Se on ulkona kesät talvet ja nyt huomasin ensimmäisen ruosteläikän kahvan ruuvin kohdalla, kannen sisäpuolella. Siis 13 vuotta pihalla niin kesähelteissä kuin talvipakkasissa. Sormet kyllä syyhyävät joka kevät kaivaa uusi grilli paketista käyttöön, mutta vanhan ollessa todella hyvä siihen ei ole ollut vielä lupaa ryhtyä.

Minulla on myös kaasugrilli, joka on yhtäjaksoisessa käytössä nyt kuudetta vuotta. Merkkiäkään ei ole, että sitä pitäisi / saisi vaihtaa. Kaasugrillillä on muuten 25 vuoden takuu… Pihdit, lastat ja muut ovat myös kohta kymmenen vuotta vanhoja Iittalan järeämpää kalustoa.

(2) Huoltaahan noita aina pitää. Ja kannattaa. Perushuolto käytön jälkeen ja isompi huolto pari kertaa vuodessa. Cillit Bang vaan laulamaan ja rasvoja irrottamaan!

(3) Grillattavaksi kelpaa melkein mikä vaan, tonnikalasta keräkaaliin. Kesäkauden suosikki on entrecote, ehdottomasti. Kunnon marinointi öljy-soija-timjami-liemessä muutaman tunnin ajan saa ihmeitä aikaan grillaukseen sopivasti rasvaiselle lihalaadulle.

Neuvosta tärkein (4): Kiire pilaa grillauksen! Hiillos on vaan pakko odottaa kuntoon, että lopputulos olisi paras mahdollinen. Joskus taiteilu parilla grillillä yhtä aikaa saa ilmoille vähän hiiltyneempiä tuoksuja ;)

Aloittelevalle grillaajalle neuvoksi, että rohkeasti vaan kokeilemaan kaikkea mahdollista grilliin ja opettelemaan perustekniikoita. Kesällä on hyvä aloittaa ja jatkaa sitten syksyn kynnyksellä.