Puhtaan ja turvallisen ruoan kysyntä on voimistunut myös Suomessa samaan tahtiin, kun tieto kansainvälisen ruoantuotannon terveydellisistä riskeistä on lisääntynyt. Maailman puhtain ruoka -mediatilaisuudessa keskusteltiin suomalaisesta ruoasta ja ruoantuotannosta.

– Vähän niin kuin monessa muussakin asiassa, kun olemme olleet edelläkävijänä, sitä edelläkävijyyttä ei ole aina osattu hyödyntää tai arvostaa. Mielestäni suomalaiseen ruokaan ja ruoantuotantoon liittyvä työ on malliesimerkki tästä – hyvässä ja vähän huonossa.

Näin avasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ”Maailman puhtain ruoka” -mediatilaisuuden.

Tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisesta ja atrialaisesta, eli maailman puhtaimmasta ruoasta: mitä se on, miten se syntyy ja miten sitä voisi hyödyntää.

Ja puhetta riittikin. Tällaisia kommentteja mediatilaisuudessa kuultiin:

Mistä syntyy puhdas, atrialainen ja suomalainen ruoka?

”Eläinten terveys on ykkösjuttu. On kyse lihasta, maidosta tai kananmunista, niin eläinaineksen terveys on kaiken perusta.”
Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

”Tuottajien halusta tarjota puhdasta ruokaa, eläinten hyvästä terveystilanteesta, hoidosta ja olosuhteista, puhtaasta vedestä ja ympäristöstä sekä puhtaista rehuraaka-aineista.”
Jaakko Kohtala, johtaja, AtriaSika-palvelut

”Kaikki perustuu pitkäjänteiseen työhön.”
Kehittämispäällikkö, Anne Rauhala, Atria Suomi Oy

”Puhtaus, oikeat toimintatavat, sopivan tarkka viranomaisyhteistyö ja vapaaehtoiset toimet kuten alkuperä, jäljitettävyys ja avoimuus. Kaikki nämä määreet ovat suomalaiselle ruoalle itsestäänselvyyksiä, mitä ei itsekään ymmärrä ennen kuin kiertää maailmaa riittävästi.”
Taneli Tirkkonen, eläinlääkäri, Atria Suomi Oy

Suomalaisen ruoantuotannon vahvuudet?

”Meillä on aika paljon ainutlaatuisia asioita, kuinka me toimitaan ja tehdään. On hyvä ymmärtää, että niiden kopioiminen ei ole kovinkaan helppoa – ainakaan lyhkäisellä aikajänteellä. Olemme etulyöntiasemassa tällä hetkellä – ja se kannattaa sellaisena ymmärtääkin.”
Mika Ala-Fossi, toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy

”Myyvä markkinavaltti on, että antibiootteja ei käytetä. Maailmalla markkinoidaan sillä, miten paljon on vähennetty antibioottien käyttöä. Mutta kun verrataan sitä, että meillä tuotetaan sianlihaa, jossa ei käytetä lainkaan, olemme aivan eri sfääreissä.”
Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö

”Antibioottien käyttöä täytyy globaalisti vähentää niin ihmisillä kuin eläimillä. Jos katsotaan kaikkia tuotettuja antibiootteja tänä päivänä, niin elintarvikeketjussa käytetään niistä yli puolet. Se on valtava luku. Suomessa sen sijaan puhutaan antibioottivapaudesta, joten me olemme aivan eri luokassa.”
Tuula Honkanen-Buzalski, eläinlääketieteen tohtori

”Aluksi ajattelimme, että tuotantomme voisi tautivapaana paremmin. Nyt olemme ymmärtäneet, että tautivapaudella saamme kuluttajan kiinnostumaan tuotteistamme.”
Timo Heikkilä, sikatuottaja, Heikkilän tila

Jaakko Kohtala, AtriaSika-palvelun johtaja

Puhtaan ruoan merkitys kuluttajalle? 

”Suomalainen kuluttaja on erittäin fiksu. Kuluttajat vaativat ja toivovat avoimuutta, jäljitettävyyttä ja mahdollisuutta saada tietoa, kun he sitä haluavat.”
Jaana Kotro, tutkija, Luonnonvarakeskus

”Ruotsi on malliesimerkki siitä, kuinka ruotsalaista lihaa arvostetaan. Kuluttaja haluaa maksaa ruotsalaisesta lihasta enemmän ja samaa toivotaan myös täällä.”
Jaakko Kohtala, johtaja, AtriaSika-palvelut

”Suomalaiselle kuluttajille ei ole selvää ymmärrystä, mitä puhtaus tarkoittaa: antibiootittomuuden, lisäaineettomuuden ja näiden asioiden avaamisessa on nyt viimeinen hetki, jolloin se pitää tehdä. Viiden vuoden päästä kasvissyöjiä on paljon.”
Toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala, Uudenmaan Martat

”Ollaan ylpeitä siitä, että meillä on asiat hienosti. Meidän pitää jatkaa työntekoa ja uskoa siihen, että saamme jatkossa arvon sille hienolle työlle, jonka olemme tehneet."
Mika Ala-Fossi, toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 

KATSO TALLENNE: MAAILMAN PUHTAIN RUOKA -KESKUSTELUTILAISUUS 11.4.