Atria teki vuosi sitten suomalaisen elintarviketeollisuuden historiaa. Atria aloitti sianlihan viennin Kiinaan keväällä 2017. Viime vuonna Kiinaan vietiin hieman yli kolme miljoonaa kiloa puhdasta ja suomalaista sianlihaa. Sadat atrialaiset ja monet tuotantotilat tekivät lähes mahdottomasta menestyksen.

Ensimmäinen kontti Kiinaan lähti toukokuussa 2017, ja vuoden loppuun mennessä matkaan oli lähtenyt jo 70 konttia. 

Kiinan vientiä ja Kiina-tiimiä johtava Markku Hirvijärvi on atrialaisista ylpeä.

– Meillä atrialaisilla on terve asenne ja hyvä ote viedä asiat maaliin. Sen näkee kaikkialla meidän tekemisissämme. Tilannetaju on ollut testissä: asiakastyössä kaikki on mahdollista. Tuote myydään ja tehdään aina loppukäyttäjää ajatellen.

Atria tarjoaa Kiinan markkinoille puhdasta ja turvallista sianlihaa laatutietoisille kuluttajille.

Suomessa sikojen ruokinta perustuu kotimaiseen rehuun, kasvattaja viljelee eläinten tarvitseman viljan pääosin itse omilla pelloilla. Myös antibioottien käyttö on vähäistä.

Kiinassa pohjoismaisuuteen liittyy positiivisia mielikuvia, kuten puhtaus, luonnollisuus ja laadukkuus.

Kiinassa pohjoismaisuuteen liittyy positiivisia mielikuvia, kuten puhtaus, luonnollisuus ja laadukkuus. 

Käytännössä Atrialla oli alle seitsemän kuukautta aikaa huolehtia, että jokaisessa kontissa, laatikossa ja paketissa on kaikki pilkulleen kunnossa.

Vientipäällikkö Jani Vänskä ihmettelee atrialaista henkeä.  

– Kun luvat tulivat, oli meno aika hurjaa. Uudet tuotteet tarvittiin melkein heti. Kiina on ollut meille korkeanpaikanleiri, ja atrialaiset ovat kovakuntoista sakkia.

Tuotepäällikkö Paavo Juntunen on luonut uusia vientituotteita jo monta kuukautta.

– Tuotteistus aloitettiin huhtikuussa 2017, ja nyt meillä on kymmeniä tuotteita. Paletti on koottu todella lyhyessä ajassa.

Imagovoitto

Kiinalaiset eivät joka maassa käy, vaikka kosijoita riittää. Nurmon tuotantolaitoksen uudella ja modernilla sikaleikkaamolla on ollut iso rooli. Samoin jäljitettävyydellä ja prosessinhallinnalla. Mitä muuta kiinalaiset tässä ostavat? 

– Suomalainen puhdas luonto antaa aivan uniikin kokemuksen asiakkaille, ja puhtaasta luonnosta syntyy tietenkin myös puhdasta ja herkullista ruokaa. Lisäksi meillä on tehokas ja moderni tehdas ja ammattitaitoinen henkilökunta. Tuotteiden tekemisen laadulla ja kilpailukykyisyydellä pystymme kasvamaan myös tulevaisuudessa, Hirvijärvi arvioi.

Changshan kaupungissa Kiinassa avattiin muun muassa suomalaisia elintarvikkeita myyvä kauppa. Kuvakaappaus Hunanin TV-kanavan uutisista joulukuussa 2017. Kiinassa tuotetaan ja kulutetaan noin 55 prosenttia maailman sianlihantuotannosta, yhteensä noin 55 miljoonaa tonnia vuodessa. 

– Kiinalaisten kumppanit ovat kooltaan ja historialtaan vahvoja. Ostoslistalla on siis tulevaisuutta, puhtautta ja ruokaturvallisuutta. He kiittelevät myös lihan makua, mikä on toki suotavaa ruokatalon näkökulmasta, Vänskä kertoo.

Makuvoitto

Kehityspäällikkö Antti Laukkonen tietää, miten maku ketjussa luodaan.

– Koordinoimme koko ketjua alkutuotannosta lähtien. Hyvä maku alkaa eläinten hyvästä hoidosta. Tehtaalla linjat ovat puhtaita. Kaikki työskentelevät puhtaissa vaatteissa, ja yleisilme on siisti.

– Jäljitettävyys on yksi tuotantoketjumme tekijöistä, jotka mahdollistavat meillä Kiinan vientivaatimusten täyttämisen – dokumentoidusti. Sen takana on iso joukko väkeä alkutuotannosta ja Atrialta, Laukkonen sanoo.

– Tuotannossa ”koko” tarkoittaa tuotteen ominaisuuksia. Liha pitää leikata täsmälleen oikeaan kokoon ja painoon. Potkakin pitää leikata sahauskulmaltaan siten, että se pysyy pystyssä tarjoiltaessa, projektipäällikkö Tuomas Viita kertoo.

Liha pitää leikata täsmälleen oikeaan kokoon ja painoon. Potkakin pitää leikata sahauskulmaltaan siten, että se pysyy pystyssä tarjoiltaessa. 

– Asiakkaan tahto on saatettu tuotannolliseen mittakaavaan. Kiinan vienti kulkee koko ketjun läpi omaa, erillistä linjaansa. Tuotanto-osastolle tehtiin rakenteellisia muutoksia, esimerkiksi väliseiniä ja tietojärjestelmäkaapelointeja. Tuotteistus, pakkaustavat, uudet kuljetuslaatikot: aika moni asia muuttui.

Etikettivoitto

Kenttäkestävyyttä testasivat myös vientiassistentti Tarja Lehtinen ja pakkausmerkintöjen laadusta vastaava laatujohtaja Seija Pihlajaviita. Tiimi loi hyvin tarkan etiketin.

– On tärkeää, että tiedot laatikoiden tarroissa ovat laitoshyväksynnän mukaisia. Virheelliset merkinnät voivat aiheuttaa hämminkiä tullissa. Protokollaa on Janin ja Seijan kanssa hinkattu paljon. Muutoksia tulee asiakkaalta, lainsäädännöstä ja viranomaisilta. Pitää vaan seurata, oivaltaa ja toimia, Tarja Lehtinen sanoo.

On tärkeää, että tiedot laatikoiden tarroissa ovat laitoshyväksynnän mukaisia. Virheelliset merkinnät voivat aiheuttaa hämminkiä tullissa.

Pakkauskehityksen Heli Peltokangaskaan ei aluksi voinut olla varma, mitä etiketissä lukee – kiinaksi. Ja hänen tehtävänsä on olla varma.

– Tuotamme lisätietoa etikettiin ja omaan järjestelmäämme. Kaikki etiketin tuotetiedot kirjataan ja tämä työ soljuu hienosti monen ihmisen toimesta. Tuotelaskenta, työtutkinta: kaikki tieto tarvitaan, jotta etiketti on tarkka ja oikein.

Ja harva heistä osasi kiinaa. Näin tehdään suomalaisen elintarviketeollisuuden historiaa. 

Tarja Lehtinen (vas), Tuomas Viita, Paavo Juntunen, Antti Laukkonen, Markku Hirvijärvi, Jani Vänskä ja Heli Peltokangas ovat olleet rakentamassa Atrian vientiä Kiinaan.

Juttu on julkaistu myös Elintarvike ja Terveys-lehdessä nro 2/2018.