Eviran elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen on tyytyväinen siihen, miten hyvin lihantuotannon asiat on Suomessa hoidettu. Hän korostaa, että antibioottien hallittu käyttö on tärkeää koko yhteiskunnan terveyden kannalta. 

Jos eläimiä lääkitään turhaan, niin taudinaiheuttajabakteerit muuttuvat vastustuskykyisiksi eivätkä lääkkeet enää tehoa.

Jos mikrobeille kehittyy tällainen vastustuskyky eli resistenssi, bakteerien aiheuttamien sairauksien hoito vaikeutuu. Resistenssi tai resistentit mikrobit voivat kulkeutua eläimistä ihmisiin, ja siirrymme ikään kuin ajassa taaksepäin siihen aikaan, kun antibiootteja ei vielä ollut.

– Se on pelottava uhkakuva, sillä silloin kuoltiin ihan tavallisiin tulehduksiin, toteaa Räsänen.

Nykyään, kun sairaaloissa tehdään suuria leikkauksia, täytyy voida luottaa siihen, ettei resistenteistä mikrobeista ole vaaraa. Tietenkin eläinten hyvä terveydentila on tärkeä myös lihantuottajalle. Kun eläimet voivat hyvin, kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Maailmalla ihastellaan salmonellavapautta

Suomalaisen broilerintuotannon salmonellavapaus on maailmassa ainutlaatuista.

– Olin aikaisemmin töissä EU-komissiossa ja siellä kollegat aina ihmettelivät Suomen tilannetta, Räsänen kertoo. 

Totuus on kuitenkin, että vielä 1970-luvulla meillä oli sama tilanne kuin muualla. Salmonella-bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset olivat hyvin tavallisia. Silloin broilerintuotannossa otettiin käyttöön tiukat hygieniakäytännöt ja tautisuojaukset.

Vielä 1970-luvulla salmonella-bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset olivat Suomessa tavallisia. 

Erittäin tärkeää oli, että rehun puhtauteen alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Näillä keinoilla pystyttiin ehkäisemään infektioita ja päästiin eroon salmonellasta ja muistakin taudeista. Se on lisännyt broilerintuotannon kannattavuutta.

Saman tyyppinen muutos on parhaillaan meneillään sikojen kasvatuksessa.

EU:ssa on tiukka vierasaineiden valvontaohjelma, ja kaikki kasvua edistävät aineet eli hormonit on lihantuotannossa kielletty. Suomessa ei ole koskaan todettu lihasta näitä aineita. Myös sallittujen lääkkeiden, kuten antibioottien, ja muiden vieraiden aineiden jäämiä valvotaan. Meillä niitäkin löytyy vain satunnaisesti, tapauksia on enintään 1–3 eläintä vuodessa.

Lisäarvoa pohjolan puhtaasta luonnosta

Räsänen luettelee Suomen vahvuuksia:

– Puhdas vesi on kaiken elintarviketurvallisuuden perusta. Meillä on puhdas vesi ja sitä on riittävästi tarjolla niin kasveille ja eläimille kuin kotitalouksiin ja teollisuuteenkin. Saastunut vesi aiheuttaa ongelmia helposti. Monessa maassa esimerkiksi kasvien kasteluun käytetään likavesiä.

Puhdas vesi on kaiken elintarviketurvallisuuden perusta.

Omassa maassa on lyhyet toimitusketjut. Eläinten kasvatus- ja teurastusolosuhteet pystytään jäljittämään nopeasti. Eli jos jotain ongelmaa joskus löytyy, se saadaan nopeasti kuriin.

Se, että tuottaja antaa painaa kuvansa tuotepakkaukseen, kertoo hyvästä ammattiylpeydestä, uskalletaan taata tuotteen hyvä laatu.

Suomen sikaloissa sioilla on saparot tallella. Lähes kaikissa Euroopan maissa ne typistetään, etteivät siat stressaantuessaan alkaisi syödä toistensa saparoita. Se, että meillä niin ei toimita, kertoo sikojen hyvästä hoidosta ja asianmukaisista olosuhteista.

– On kiva olla suomalainen, kun täällä käy ulkomailta delegaatioita. Vieraat ihastelevat aina sitä, miten asiat hoidetaan, iloitsee Räsänen. 

"On kiva olla suomalainen, kun täällä käy ulkomailta delegaatioita."

Erityisesti vaikutuksen on tehnyt broilerien antibiootittomuus, mikrobilääkkeiden hallittu käyttö ja se, että sioilla on saparo tallella.

Seuraavaksi vierailijat saavat hämmästellä myös sikojen kasvatusta ilman antibiootteja.