Atrian järjestämässä Ruoan tulevaisuus -paneelikeskustelussa paneuduttiin suomalaisen ruoan trendeihin, mahdollisuuksiin ja uhkiinkin. Keskustelemassa olivat ravintoloitsija Henri Alén, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula, maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja Risto Lahti sekä tutkija Vesa A. Heikkinen. Moderaattorina toimi Jani Halme.

Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan paljon ruoasta, erityisesti lihasta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ruoantuotantoon – tai toisinpäin – on monitahoinen asia ja tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään varmaa. Atrian paneelikeskusteluun osallistuneet ruoka-alan asiantuntijat uskovat kuitenkin suomalaisella ruoantuotannolla olevan vankka tulevaisuus.

Miten keskustelijat näkevät lihansyönnin tulevaisuuden ja ohjaako ilmastonmuutos ruokavalintoja? Risto Lahti nostaa esille teknologianäkökulman.

– Ruoantuotannon täytyy pystyä vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan haasteeseen. Kyllä tämän päivän teknologialla pitäisi olla mahdollista alkaa puhua hiilineutraalista pihvistä. Lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja istutetaan metsää, kuten tähänkin asti. Meidän pitää asettaa tavoite korkealle ja edetä sitä kohti määrätietoisesti, Risto Lahti sanoo.

"Kyllä tämän päivän teknologialla pitäisi olla mahdollista alkaa puhua hiilineutraalista pihvistä."

­Myös Samuli Karjula uskoo suomalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksiin:

– Suomessa ruoantuotanto on pienimuotoista ja tilat voidaan muuttaa halutessa hiilineutraaleiksi tai jopa negatiivisiksi. Silloin suomalaisesta ruoasta tulee globaali kilpailuetu.

Karjula huomauttaa, että kulutustottumuksia täytyy muuttaa, mutta muutos ei ole mahdoton. Nykyinen käsitys ruokavaliosta pohjautuu viimeiseen 60 vuoteen, kun taas ihminen on lajina satoja tuhansia vuosia vanha.

Mutta onko muutos vasta tulevien sukupolvien juttu? Näin uskoo ainakin Henri Alén: 

– Muutos tulee tapahtumaan vasta kun nykyinen kaksikymppisten sukupolven ostovoima kasvaa. Todella nopeaa, radikaalia muutosta ei tule tapahtumaan. Mielestäni täytyy lähteä ennemmin siitä, että ihmiset haluavat syödä lihaa ja meidän täytyy miettiä, miten se tehdään. Lihansyönnin lopettaminen ei onnistu, eikä sen tarvitse onnistua.

"Todella nopeaa, radikaalia muutosta ei tule tapahtumaan. Mielestäni täytyy lähteä ennemmin siitä, että ihmiset haluavat syödä lihaa ja meidän täytyy miettiä, miten se tehdään."

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Toisaalta suomalaisen ruoan tuotanto saattaa jopa kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä – jolloin on huomioitava sen mukanaan tuoma vastuu. Toisaalta säiden epävakaus tekee viljelemisestä ja karjan kasvattamisesta epävarmempaa.

– Liha on hyvin vesi-intensiivinen tuote. Ilmastonmuutoksen edetessä meidän vesivarannot eivät katoa minnekään, vaan ongelmat koskettavat niitä alueita, jotka tällä hetkellä tuottavat maailmaan ruokaa. Meillä olosuhteet enemmänkin hieman paranevat, kun lämpösumma kasvaa sadon tuottamiseen. Tulevaisuudessa pohjoisen tuleekin kasvattaa vastuutaan ruoan tuottamisessa. Se on meidän tehtäväkin, jos me halutaan ruokkia kasvava väestö, Vesa A. Heikkinen huomauttaa.

"Tulevaisuudessa pohjoisen tulee kasvattaa vastuutaan ruoan tuottamisessa."

– Ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin raaka-aineiden satojen vaihtelua ja sitä kautta hintojen sahaamisen. Esimerkiksi tämä kesä tulee vaikuttamaan voimakkaasti raaka-aineiden hintoihin ja ravintoloiden sekä isojen ruokaketjujen ostoihin, Heikkinen kertoo.

Heikkinen ei kuitenkaan usko, että ravitsemusala tai ruokateollisuus olisi suurissa ongelmissa tulevaisuudessa, vaan pikemminkin matkailu kärsii lentoloppujen mahdollisen hinnannousun myötä. Samuli Karjula näkee siinäkin positiivisen puolen:

– Tällä hetkellä Suomessa ruokaan käytetään vähemmän rahaa kuin koskaan. Jos kaukomatkailu vähenee, ehkä ihmiset käyttävät säästyneen rahan ruokaa. Se saattaa sataa yllättävästi kotimaisen ruoan laariin.

Paneelikeskustelu lähetettiin Atrian Facebookissa: katso koko lähetys täältä. Itse keskustelu alkaa noin 10 minuutin kohdalta.