Olen toiminut kotimaisen lihan lähettiläänä ja tästä syystä luinkin innolla jutun suomalaisen ja eteläamerikkalaisen naudan ilmastojalanjälkien eroista. Aihe sai minut miettimään myös kotimaisen lihan tärkeyttä ja lähes pyhyyttä, joka sillä pitäisi meidän suomalaisten sydämissä olla.

Keskustelu käy kuumana lihansyönnin ympärillä ympäristösyistä. Tämä keskustelu onkin kovin tärkeä, mutta olisi kuitenkin hyvä erottaa asiat toisistaan.

Muutamat ystävänikin vauhkoontuivat täysin nähtyään Cowspiracy-nimisen erittäin kriittisen dokumentin, joka käsitteli lihansyöntiä ja sen ilmastovaikutuksia. Heiltä unohtui kiivaassa mielentilassaan miettiä, että Suomi on kuitenkin monessa suhteessa eri asia kuin Yhdysvallat.

Siinä missä esimerkiksi Yhdysvalloissa antibiootin käyttö on enemmänkin sääntö kuin poikkeus lihan tuotannossa, Suomessa antibioottia käytetään aina vain tarpeeseen ja mieluusti etsitään vaihtoehtoisia keinoja ennen antibiootin käyttöä.

On selvää, että jokaisen meistä kannattaa miettiä omaa lihan kulutusta ja ihan kaikkea kulutusta ympäristön näkökulmasta, sillä se on pelkästään viisasta ja vastuullista toimintaa. Mutta. Kannattaa myös miettiä, millaista ja eritoten mistä tulevaa lihaa päättää syödä. Kotimainen liha on taatusti suurelle osalle suomalaisista asia, jota he eivät edes sen kummemmin mieti. Pidämme itsestäänselvyytenä, että liha, jota ostamme kaupasta tai nautimme ravintolassa, on kotimaista.

Kotimainen liha on taatusti suurelle osalle suomalaisista asia, jota he eivät edes sen kummemmin mieti. 

Kun suomalainen tilaa ravintolassa kana-annoksen, ei hänellä käy pienessä mielessäkään, että kana ei suinkaan tule perhetilalta kotimaasta, vaan pitkän lentomatkan päästä Thaimaasta, jossa liha ei välttämättä ole itsestään selvästi antibioottivapaata kuten kotimaisella siskollaan. Tai kun suomalainen tarttuu kinkkupakettiin, ei hän suo ajatustakaan sille, että liha voi olla kotoisin Saksasta tai jostain muusta EU-maasta.

Meidän pitäisi olla tästä aidosti huolissaan, sillä asia linkittyy vahvasti myös hiilijalanjälkeemme. Jos ostamme lihaa, joka on rahdattu toiselta puolelta maailmaa, ja verrataan sitä lihaan, joka tulee keskimäärin 150-200 kilometrin säteeltä, ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, kummasta tulee suurempi jalanjälki. Tämän lisäksi suomalainen lihantuotanto on valtavan edistyksellistä.

Meidän pitäisi olla tästä aidosti huolissaan, sillä asia linkittyy vahvasti myös hiilijalanjälkeemme. 

Meillä kehitetään koko ajan tapoja, jolla voimme minimoida karjan viljelyn päästöjä ja samalla taata eläimille mahdollisimman hyvät elinolot. Joten jos haluat tehdä todellisen ilmastoteon, valitse aina kotimainen liha silloin, kun päätät syödä lihaa. Se on ainoa tapa pitää kotimainen liha poissa
uhanalaisuuden piiristä!

Vappu Pimiä on tv-juontaja ja radiotoimittaja, joka suhtautuu intohimoisesti ruokaan. Häneltä on ilmestynyt kaksi keittokirjaa, ja Radio Novan taajuudelta voi kuulla Vapun valtakunta -ruokaohjelmaa. Pimiä kannustaa kokkaamaan vähän parempaa arkiruokaa, laadukkaista raaka-aineista ja iloisella otteella.

Kuva: Jouni Harala

Lue myös: 
Luovuutta lautasella