Maailman paras pihvi on peräisin Kainuusta, muutaman kilometrin Otanmäen junavaunutehtaalta länteen Kajaanin Kytökoskelta. Tilalla kasvaneesta hiehosta leikattu entrecote valittiin kesällä maailman parhaaksi pihviksi Dublinissa järjestetyssä World Steak Challenge-kilpailussa.

Tieto omalla tilalla kasvatetusta maailman parhaasta pihvistä tuo pintaan kainuulaisen vaatimattomuuden.

– Olihan se palkinto tietysti yllätys. En minä sitä silleen ole ajatellut, että tämä jotain ihmeellistä, isäntä Eero Pikkarainen toppuuttelee.

Kankaalan tila on tyypillinen suomalainen perhetila. Maritta-vaimo kulkee päivisin töissä Kajaanissa, joten lihakarjan hoito on isännän vastuulla. Lehmävasikat tulevat kasvatukseen noin 4-5 kuukauden ikäisinä ja vuotta myöhemmin ne lähtevät teurastamoon.

"Olihan se palkinto tietysti yllätys. En minä sitä silleen ole ajatellut, että tämä jotain ihmeellistä."

– Tämä on todettu meillä hyväksi malliksi. Kun viereisessä karsinassa ei ole sonneja heilumassa, niin hiehotkin pysyvät rauhallisempana. Reilut kymmenen vuotta meillä on kasvatettu pelkästään hiehoja, Eero Pikkarainen kertoo.

Käytännön tekoja luonnon parhaaksi

Tulevaisuus puhuttaa suomalaisten maatilojen kahvipöydässä. Sitä se tekee Kankaalassakin.

– Puolikymmentä vuotta sitten oli aika, jolloin olimme aika lähellä tehdä kolmannen navetan, mutta ehkä näin jälkikäteen katsottuna oli hyvä, ettei tullut tehtyä. Tilan peltopinta-ala olisi kyllä mahdollistanut suuremmankin eläinmäärän, Pikkarainen toteaa.

Maatalouden hiilinieluista riittää mediassa juttuja. Traktorin päällä istuessa ja nautoja ruokkiessa on aika pohtia maailman menoa.

– Kymmenen vuoden päästä kaikki voi olla ihan erilaista. Eräänlaisella vedenjakajallahan nyt ollaan tässä hommassa. Olen minä sen tehnyt ilmaston ja vesistöjen eteen, että syyskyntöä on vähennetty ja lisätty kevätkuntoa. Tavoitteena on pitää pellot mahdollisimman paljon kasvipeitteisenä, Eero Pikkarainen toteaa.

Syyskyntöä on vähennetty ja lisätty kevätkuntoa. Tavoitteena on pitää pellot mahdollisimman paljon kasvipeitteisenä. 

Maatalous ei ole päässyt kaikilta osin ääneen, kun maatalouden hiilidioksipäästöistä on julkisuudessa keskusteltu.

– Kaikki hiilinielut on jätetty pois kokonaan kuten metsät ja säilörehunurmet. Ne sitovat hiiltä, mutta eihän niistä puhuta ollenkaan. Maatalouden osalta on keskitytty vain päästöihin, tilavierailulla ollut Atrian asiakkuuspäällikkö Antti Arola huomauttaa.

Hyvät rehut laadun tae

Kankaalassa eläinten ruokinta perustuu omalla tilalla kasvatettuun säilörehuun, jota täydennetään täysrehulla. Apevaunussa sekoitetaan kerralla neljä tuorerehupaalia ja 800 kiloa täysrehua. Se määrä riittää tilan 225 teurashieholle vuorokaudeksi.

- Hyvälaatuinen säilörehu on lihatilalla ihan yhtä tärkeä kuin maitotilalla. Nurmet ovat timotei- ja nurminatapohjaisia, Pikkarainen kertoo.

Hyvälaatuinen säilörehu on lihatilalla ihan yhtä tärkeä kuin maitotilalla.

Ja systeemi toimii. Tämän vuoden keskipainot teurastetuilla hiehoilla on muhkeat 285 kiloa ja keskimääräinen päiväkasvu 520 grammaa. Parhaimmillaan hiehoilla päiväkasvu on noussut yli 600 grammaan.

– Säilörehun laadulla on taloudellisesti iso merkitys, koska se vaikuttaa täysirehun määrään ruokinnassa. Apevaunun avulla saa pidettyä ruokinnan tasalaatuisena ympäri vuoden, kun säilörehua ja täysrehua sekoitetaan oikeassa suhteessa, Eero Pikkarainen toteaa.

Isännän mukaan maalaisjärki auttaa pitkälle, kun maailman parasta pihvilihaa kasvatetaan.

– Perusasiat kun hoitaa kunnolla, niin homma toimii. Hyvälaatuinen rehu on kaiken perusta, Eero Pikkarainen toteaa.

Teksti: Pekka Moliis
Kuvat: Miska Puumala

Lue myös:
Kotimainen vai brasilialainen pihvi?
Tilalla kaiken syy ja seuraus on hyvinvoiva eläin