Huippukokki Henri Alén toteutti toisen ravintolasulun aikana hyväntekeväisyystempauksen, jonka ansiosta yli 2 000 vähävaraista sai gourmet-annoksen nautittavakseen. Atria oli merkittävin lihan lahjoittaja kolmenkymmenen yrityslahjoittajan joukossa.

Kuullessani maaliskuussa toisesta ravintolasulusta päätin, että tuo kolmeviikkoinen olisi käytettävä johonkin hyödylliseen. Perusarjessa riittää harvoin aikaa minkään ylimääräisen, mukavan järjestämiseen, ja ajattelin, että nyt olisi mitä parhain hetki tehdä jotakin hyvää. Kyselin Twitterissä, että tehtäisiinkö yhdessä ruokaa niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Atria oli ensimmäinen taho, joka soitti minulle, ja lopulta tempaukseen ilmoittautui lahjoittajaksi yli kolmekymmentä isoa ja pientä yritystä, kukin mittasuhteisiinsa sopivalla panoksella. Olin ajatellut, että saamme lahjoituksina korkeintaan hävikkituotteita ja yllätyin valtavasti, että kaikki lahjoitetut elintarvikkeet olivatkin priimaa: lihaa, maitotuotteita, mausteita, vihanneksia, leipää, makeisia – meille lahjoitettiin jopa pakkaukset ja pussit, joihin ruoat pakattiin.  

Lihasta syntyi muun muassa italialaisittain haudutettua porsaan kasleria ja pastavuokaa, mexico-tyylinen härkäpata sekä satay-kanaa ja nuudelisalaattia.

Saimme Atrialta naudan-, possun- ja kananlihaa yli 200 kiloa ja lihasta syntyikin pääraaka-aineemme suurimpaan osaan yli 2 000 annoksesta. Tahot, joiden kautta lahjoitukset jaettiin, olivat Diakonissalaitos, ESKOT ry (mielenterveyspotilaiden taustaorganisaatio) sekä Vailla vakinaista asuntoa ry. Esimerkiksi kaikki Diakonissalaitoksen pääruoka-annokset kokattiin Atrian lihasta. Atrian nopea reagointi lihan lahjoittamiseen osoittaa tietynlaista yhteisvastuullisuutta, jota arvostan suuresti.  

“Atrian nopea reagointi lahjoittajana osoittaa tietynlaista yhteisvastuullisuutta, jota arvostan suuresti.”

Korona on koetellut monia, mutta on hyvä muistaa, että jotkut meistä ovat eläneet erilaisissa kriiseissä jo vuosia. Elämän ässäkortteja ei jaeta täällä tasaisesti. Kokkina tahdoin tarjota ruoan tuomia elämyksiä myös niille, joille jopa peruselintarvikkeiden hankkiminen saattaa olla haastavaa. Halusin ammattitaidollani tuoda iloa ja yllätyksellisyyttä muutoin raskaaseen elämäntilanteeseen.  

“Kokkina tahdoin tarjota ruoan tuomia elämyksiä myös niille, joille jopa peruselintarvikkeiden hankkiminen saattaa olla haastavaa.”

Meitä oli yhteensä kymmenisen ravintola-alan ammattilaista, ja mukana oli nykyisiä ja entisiä työntekijöitä omista ravintoloistani kuin työntekijöideni ystäviä. Ketään ei tarvinnut patistaa mukaan, vaan kaikki ilmoittautuivat ilolla osallisiksi talkoisiin. Annokset valmistettiin Ultima-ravintolani isoissa ja elintarviketurvallisissa tiloissa, ja työskentelyvuorot jaettiin kaikille aina kunkin tempausviikon alussa. Kaikki toimi saumattomasti. 

Saimme paljon koskettavaa palautetta. Eräskin pariskunta, jolla ei ole nettiliittymää eikä älypuhelinta, lähetti vanhempiensa kautta minulle viestin. He kiittivät siitä, että myös vähävaraisia joskus muistetaan ja kertoivat yllättäen saapuneen ruoka-annoksen tuoneen iloa ja piristystä päiväänsä. Joku toinen kiitteli pehmeästä ruoasta, koska hänen hampaansa olivat huonossa kunnossa. Tämä oli hyvän mielen juttu – niin meille tekijöille kuin ruoan saajille.  

Suomalaisilla on kova halu auttaa, ja meissä elää tietynlainen talkoohenki viimeistään silloin, kun sitä peräänkuulutetaan. Uskon, että tempauksessa tärkeää oli se, että tarjottu apu meni nopeasti ja konkreettisesti perille: se maistui hyvältä ja vei nälän pois. Myös erilaiset rahankeräyskampanjat ovat tärkeitä, mutta niiden merkitys jää auttajille usein symboliseksi. Suomessa apua tarvitsevien määrä vain kasvaa, ja tempaus osoitti, että täälläkin on toivoa sille, ettei ketään jätettäisi oman onnensa varaan. 

Korona tulee varmasti muokkaamaan ihmisten tapaa toimia keittiöissään ja ostaa ruokaa. Monet meistä ovat lopen kyllästyneitä kokkaamaan kotona, ja valmisruokamarkkinan kysynnälle ei näy loppua. Toisaalta siinä on myös aukkoja. Pieniä yhden hengen talouksia tulisi huomioida valmisruokamarkkinassa paremmin. Tai missä ovat kauppojen tai elintarvikeyritysten innovoimat kahden–kolmen päivän laadukkaat valmisruokakassit asiakkaille? Niille olisi monessa taloudessa kysyntää.

Kuvat: Iiro Rautiainen