Pääsin työmatkalle Japaniin Tokioon tammi-helmikuun taitteessa tapaamaan paikallista yhteistyökumppaniamme. Yhteistyökumppanimme järjesti asiakastapahtuman Tokiossa Suomen suurlähetystössä.

Sain pyynnön kirjoittaa, miltä Japanissa maistuu ja tuoksuu. Totesin, että japanilainen ruoka näyttää ja maistuu todella hyvältä. Makuyhdistelmät ovat vailla vertaa, vaikka aluksi kenties hieman epäilyttää, kun olomuoto on jotain muuta kuin mihin on tottunut tai raaka-aine on uusi. Kaikkea maistoin, ja kaikki maistui. Kalaa ja muita meren antimia oli tarjolla runsaasti, ja valmistustavat vaihtelivat laajasti raa’asta kuivattuun ja paistettuun. Jälkiruoista mieleeni jäi paistettu bataatti – kuulostaa ei niin miltään, mutta sopivasti sokerilla kuorrutettuna ja kauniisti tikuiksi leikattuna se oli oikein herkullista.

Japanin oma ylpeys, wagyu-naudanliha näkyi kaduilla ja kaupoissa. Japanilaiset kollegat sanoivat sen olevan heidän makuunsa jopa vähän liiankin rasvaista: kuulemma jo yhden palan jälkeen alkaa tuntua siltä, ettei pysty syömään enempää. Pääsimme lounaalla maistamaan japanilaista wagyuta. Annos tarjoiltiin wasabin kanssa, ja yhdistelmä oli aivan loistava! Tätä pitää testata ehdottomasti myös omassa keittiössä suomalaisen nautapihvin kera.

Ruoan visuaalisuus on japanilaisille tärkeää

Maun lisäksi Japanissa korostuvat ruoan kaunis esillepano ja visuaalisuus. Kaikki ruoka on todella kauniisti aseteltu, ja sen eteen halutaan nähdä vaivaa, olipa kyseessä supermarketin valmisruoka- tai lihahylly tai arkinen lounasannos ravintolaillallisesta puhumattakaan. Esimerkiksi tavallisessa japanilaisessa lounasravintolassa ramen-nuudelikeiton nuudelit kammattiin suoriksi ennen kuin ne aseteltiin kulhon pohjalle. Markettien lihahyllyllä pakkaukset olivat pieniä ja sieviä, ja siivut ja viipaleet rivissä nätisti aseteltuna. Kuulemma japanilainen kuluttaja käy kaupassa usein, ja ostaa kerralla yhden tai kahden päivän ruokatarpeet.

Tavallisessa japanilaisessa lounasravintolassa ramen-nuudelikeiton nuudelit kammattiin suoriksi ennen kuin ne aseteltiin kulhon pohjalle.

Viiden päivän kokemuksella voin allekirjoittaa sen, että japanilainen on todella kohtelias ja ystävällinen. Esimerkiksi lentokentällä maahantuloselvitys sujui todella mutkattomasti, kun henkilökuntaa oli paikalla opastamassa kädestä pitäen mitä reittiä kuuluu mennä ja mille tiskille seuraavaksi. Miljoonakaupunki Tokio oli todella siisti. Kaduilla ei näkynyt roskan roskaa missään, ja kaikki yleiset tilat olivat myös todella siistejä. Sisätiloissa oli todella lämmin, usein lähemmäs +25 °C. Jäin miettimään, että ehkä sekin oli heidän tapansa osoittaa yleistä kohteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta.

Meillä on japanilaisten kanssa paljon yhteistä: puhdas vesi ja yhdet maailman parhaimmista naudanlihoista. Vastuullisuusasiat eli ihmiset, eläimet ja luonto ovat heille erittäin tärkeitä. Suomi ja suomalaiset tunnetaan Japanissa selvästi: sauna, muumit ja Marimekko osattiin nimetä useimmiten. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa listalta löytyvät myös suomalainen antibioottivapaa possu ja erinomainen naudanliha.