Vain hyvin toimiva yhteiskunta – kansalaiset, yhteisöt, yritykset, kunnalliset ja kansallisen päättäjät – voi vastata vaikeiden aikojen huoltovarmuudesta. Ja toisinpäin: heikko huoltovarmuus vaurioittaa yhteiskunnan toimintaa.

Vain hyvin toimiva yhteiskunta voi vastata vaikeiden aikojen huoltovarmuudesta.

Suomessa huoltovarmuuden toimivuutta ei ennen korona-aikaa ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ole juurikaan testattu käytännössä. Ruokaa, juomaa, polttoaineita, sähköä, turvaa, lääkkeitä ja peruspalveluita on ollut saatavilla sen verran kuin olemme tarvinneet.

Edes nyt, joulukuussa 2022, emme ole tilanteessa, jossa olisimme joutuneet perushyödykkeiden saatavuudessa todelliseen kriisiin. Hinta, ennen kaikkea energian hinta, täyttää kriisin tunnusmerkit, mutta valoa ja lämpöä on kuitenkin ollut saatavilla, ja toivottavasti on läpi talven.

Varautuminen poikkeusoloihin tehdään hyvinä aikoina. Suomella on tästä hyvät näytöt ruoan tuotannossa. Peruselintarvikkeiden tuotanto, valmistus ja jakelu on suomalaisissa käsissä nyt ja tulevaisuudessa. Tästä on kansallinen tahto.

Peruselintarvikkeiden tuotanto, valmistus ja jakelu on suomalaisissa käsissä nyt ja tulevaisuudessa. Tästä on kansallinen tahto.

Poikkeusolotestin ensimmäinen osa tehtiin koronan aikana. Toinen osa alkoi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Korona-ajasta suoriuduttiin elintarvikeketjussa hyvin. Kaikilla ketjun toimijoilla on ollut varmasti omat pulmansa, mutta ne on selvitelty ilman julkisen vallan apuja. Ketju on pitänyt itse toimintakyvystään huolta. Tämä jos mikä on toimivan järjestelmän tunnusmerkki.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, kuinka syvän sidoksen Eurooppa oli rakentanut Venäjälle. Nyt näistä sidoksista hankkiudutaan eroon, ja se maksaa. Sota on vaikuttanut paljon ruoan tuotantoon ja hintaan, ja vaikutukset jatkuvat. Suomessa tuotanto on toistaiseksi selvinnyt kohtuullisesti sodan vaikutuksista. Suurin huoli on alkutuotannon tilanne ja jatkuvuus. Inflaatio nostaa edelleen tuotantopanosten hintoja, ja vieraan pääoman hinta on nousussa.

Suomessa tuotanto on toistaiseksi selvinnyt kohtuullisesti sodan vaikutuksista. Suurin huoli on alkutuotannon tilanne ja jatkuvuus.

Moni meistä on saanut oivaa ohjausta lapsena. Yksi tutuimmista lausahduksista oli: ”Ruoalla ei leikitä.” Tämä ohje sopii edelleen sekä lasten vanhempien että ruoka-asioista päättävien käyttöön.

Lue pääjuttu:

Maailman paras ruokaturva