Mitä ajatuksia sinulle herää siitä, että kesälomakausi on päättymässä ja arki pikkuhiljaa palautumassa tuttuihin uomiinsa? Syksy on monelle meistä uuden luomisen ja inspiroitumisen aikaa. Osa meistä taas väsyy pelkästä ajatuksesta kaamosajan lähestymisestä.

Mitä jos tänä syksynä pysähtyisit miettimään hetkeksi työssäjaksamistasi. Voit miettiä vastauksesi asteikolla nollasta kymmeneen. Nolla kuvastaa huonointa mahdollista tilannetta ja kymmenen parasta mahdollista. Kokeaksesi itsesi hyvävointiseksi arvion ei tarvitse olla kymmenen, mutta se saa olla, jos aidosti koet niin. Jos taas koet, että kehittämisen varaa jaksamisen saralla olisi, mieti hetki, tuleeko muutokset kohdentaa henkilökohtaisen elämän alueelle vai voisiko omaa työtapaa kehittämällä saada aikaa jotain myönteistä?

Henkinen kuormittuminen näkyy fyysisenä tai psyykkisenä oireiluna.

Omassa työssäni työpsykologina kohtaan päivittäin ihmisiä, jotka kokevat kuormittuvansa työstään henkisesti. Henkinen kuormittuminen näkyy fyysisenä tai psyykkisenä oireiluna. Fyysiset oireet tunnistamme esimerkiksi usein toistuvasta päänsärystä ja niska-hartiavaivoista, toisinaan myös laskusta suorituskyvyssä. Psyykkisiä stressin oireita ovat esimerkiksi tunne-elämän vaihtelut sekä muisti- ja uniongelmat.

Stressi on reaktiona luonnollinen ja automaattinen haastavissa tilanteissa, emmekä voi täysin välttyä kokemasta sitä. Eikä meidän tarvitsekaan. Stressireaktioita tulee ja niitä menee. Mutta niiden haitallisuuskin on mahdollista. Stressiperäisestä kuormituksesta voi tulla haitallista tilanteissa, joissa kuormitus ei missään vaiheessa helpotu. Oirehdintaa voi pitkittää myös se, jos työntekijä ei tunnista omia oireitaan tai hänellä on taipumusta olla piittaamatta mielen ja kehon viestimistä signaaleista.

Mikä meitä työelämässä kuormittaa? Aikataulupaineet, työn epäsäännöllisyys ja vuorotyö ovat tyypillisiä esimerkkejä.

Mikä meitä työelämässä kuormittaa? Aikataulupaineet, työn epäsäännöllisyys ja vuorotyö ovat tyypillisiä esimerkkejä. Tietotyötä tekevillä puolestaan kognitiivinen eli tiedonkäsittelytoimintojen kuormittuminen on tavallista. Ihmisen tiedonkäsittelykapasiteetti on rajallinen. Kun käsiteltävänä on useampia asioita yhtä aikaa, on vaarana, ettei uusi tieto tallennu mihinkään. Syntyy kokemus, ettei muisti pelaa kuten ennen.

On todettu, että stressireaktiosta aktivoituvat hormonit vaikuttavat aivoalueisiin, jotka ovat keskeisiä ihmisen kognitiivisissa toiminnoissa. Kognitiivisiin toimintoihin kuuluu esimerkiksi muistiin, oppimiseen ja keskittymiseen liittyviä asioita. Työelämässä ei puhuta enää vain ergonomiasta, vaan myös kognitiivisesta ergonomiasta. Se tarkoittaa työn suunnittelemista ihmisen mittaiseksi siten, että tiedolla työskentelyn vaatimukset ja olosuhteet tukevat sujuvaa työskentelyä.

Lue seuraavaksi keinoista, joilla omaa työssäjaksamista voi kehittää.