Vastuullisuus on erottautumistekijä, jolla voidaan tehdä kauppaa vientimarkkinoilla. On vain kerrottava oikeat asiat oikeassa maassa oikealla tavalla.

Vientipäällikkö Tuomas Viita törmää kansainvälisten asiakkaiden kanssa säännöllisesti konkreettisiin kysymyksiin Atrian vastuullisuustyöstä. He saattavat kysyä, miten Atria edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tai pyrkii kohti hiilineutraaliustavoitettaan.

Viitaa alkoi kiinnostaa, miten vastuullisuustyötä voitaisiin hyödyntää paremmin Atrian viennissä. Hän päätyi tekemään lopputyönsä MBA-tutkinnon Menestyksen strategiat -kokonaisuuteen vastuullisuuden merkityksestä viennissä.
– Vastuullisuustoimet yritetään ottaa viennissä kokonaisuutena huomioon enemmän ja enemmän. Vastuullisuus on iso osa Atrian strategiaa, ja joka kohdassa organisaatiota on mietittävä, miten sitä käsitellään ja hyödynnetään.

Arvo muodostuu tuotteen taustalla

– Tuotteen arvo muodostuu Atrian arvoista sekä tavasta tehdä ja tuottaa tuotteita, Viita sanoo. Vasta niiden jälkeen tulevat tuoteominaisuudet.

Vastuullisuudesta pitää viestiä eri tavalla eri maissa ja yritys- kuin kuluttaja-asiakkaille.
– Vastuullisuusasiat ovat lisäarvomerkityksiä, joilla voidaan välttää hintakilpailu isojen, kansainvälisten yritysten kanssa. Vastuullisuus on keino luoda kilpailukykyä. Pitää vain löytää kanavat, joiden kautta lisäarvotuotteista kiinnostuneet asiakkaat saavutetaan.

Vastuullisuus on keino luoda kilpailukykyä.

Norja on konkreettinen esimerkki vastuullisuuden arvosta ja toisaalta siitä, miten vastuullisuus on meille arkista tekemistä, jota ei mielletä erityisenä vastuullisuustyönä. Norjassa arvostetaan suomalaista lihaa, jota ei tarvitse testata salmonellan varalta kuten muuta tuontilihaa.

Kiinan markkina tukee kiertotalouden näkökulmaa. Maa on suurin kanava Atrian sivutuotteille. Siitä, että eläimen ruhosta hyödynnetään tarkasti kaikki mahdollinen, kannattaa puhua vientimarkkinoilla.

Asiakas kaipaa todisteita

Lihantuotannon yleisestä hyväksyttävyydestä ei käydä keskustelua vientimarkkinoilla niin paljon kuin Suomessa, Viita sanoo.
– Se asia on enemmän Suomen ja muiden pohjoismaiden, joissa ollaan pitkällä tässä ajattelussa. Vientimaissa, joissa syödään lihaa paljon, on kyse enemmän siitä, että asiat pitää pystyä todentamaan sertifikaateilla tai tarkoilla tiedoilla vaikkapa hiilijalanjäljen laskennasta. Luottamus ei ole yhtä suuri kuin Suomessa.

Se, mitä tehdään atrialaisen ketjun alkupäässä, kiinnostaa.
– Iso osa vastuullisuustyöstä tehdään alkutuotannossa. Tuottajien tekemää työtä arvostetaan viennissäkin.

Iso osa vastuullisuustyöstä tehdään alkutuotannossa.

Viidan mukaan Atrialla kerrotaan ja uskalletaan kertoa, vaikka tiedetään, että aina on niitä, joille liha-alan vastuullisuusviestintä on punainen vaate. Vastuullisuustyöstä koostetaan materiaalia viennin tarpeisiin.

Iso kysymys on, miten toimet, joita meillä on paljon, tiivistetään ymmärrettäväksi viestiksi.

Teksti: Hanna Pehkonen
Kuvat: Vesa Peltonen

Lue myös:
Unelmaduunissa: Katia Isoaho nauttii arjesta ja siitä, että siat voivat hyvin