PERHETILAN FAKTAT
- Isäntäpari: Tuomas Kohtamäki ja Heta Kuuppelomäki, perheeseen kuuluu kolme lasta
- Broilereiden kasvatus alkoi vuonna 2013
- Tilalla toimii myös nautakasvattamo, jossa on sekä vasikoita että vanhempia lihanautoja
Jalasjärveläisellä Kohtamäen tilalla kasvatetaan sekä kanoja että lihanautoja. Kanojen kasvatus alkoi keväällä 2013, jolloin nykyinen isäntä Tuomas Kohtamäki oli ehtinyt isännöidä tilaa reilut 10 vuotta. Tuomas päätyi broilerikasvattajaksi sen jälkeen kun osti käytetyn kalkkunahallin.
”Illalla sitten kierretään kanala uudestaan. Etävalvontaa tehdään myös koko ajan."
ISÄNTÄ HOITAA KANAT, EMÄNTÄ PIKKUVASIKAT, LOPUT TYÖT TEHDÄÄN YHDESSÄ
Jalasjärveläisellä Kohtamäen tilalla kasvatetaan sekä kanoja että lihanautoja. Kanojen kasvatus alkoi keväällä 2013, jolloin nykyinen isäntä Tuomas Kohtamäki oli ehtinyt isännöidä tilaa reilut 10 vuotta. Tuomas päätyi broilerikasvattajaksi sen jälkeen kun osti käytetyn kalkkunahallin. Tuomaksen perheeseen kuuluvat puoliso Heta Kuuppelomäki sekä yhteensä kolme lasta. Tuomas ja Heta tutustuivat toisiinsa, kun maatalouslomittajana työskennellyt Heta tuli tilalle lomittajaksi. Siitä alkoi heidän yhteinen tarinansa. Aamut Kohtamäen perhetilalla alkavat yleensä niin, että Tuomas käy tarkistuskierroksella kanalassa, joka sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä perheen kodista. Sen jälkeen päivä jatkuu nautojen hoidolla sekä tilan muilla töillä. ”Illalla sitten kierretään kanala uudestaan. Etävalvontaa tehdään myös koko ajan. Olemme jakaneet työt niin, että minä olen enemmän kanapuolella ja Heta hoitaa pikkuvasikat. Hetkellisesti pystymme vuorottelemaan, eli välillä Hetakin käy kanalassa.”
Myös lapset osallistuvat mielellään kanojen hoitoon ja tilan muihin töihin.
Työt hoituvat isännän ja emännän kesken, eikä ulkopuolista työvoimaa ole.
”Peltotöissä, lähinnä rehunteossa käytetään kyllä urakointipalvelua, sillä rehunteko työllistää meidän tilalla kaikkein eniten”, kertoo isäntä, jonka mukaan tila myös tekee yhteistyötä Jalasjärvellä ja Peräseinäjoella toimivien muiden broilerinkasvattajien kanssa. ”Käymme auttelemassa toisiamme siinä vaiheessa, kun tipuja tulee.” Tuomas on aina pitänyt työnteosta ja ollut sitä mieltä, että työtä on hyvä olla sopivasti liikaa.
”Hienointa tässä on se, että saa aika pitkälle päättää itse mitä minäkin päivänä tekee. Luonnon ja eläinten kanssa pelaaminen on mukavaa, mielenkiintoista ja haastavaa työtä.” Luopajärven kylä tunnetaan tulvivista pelloistaan. Myös osa Kohtamäen tilan pelloista muuttuu välillä järveksi, mutta tämänkin luonnonilmiön kanssa on opittu elämään. Pellot ovat nurmiviljelyssä, ja kanojen ruokinnassa käytettävä vehnä ostetaan muilta lähialueen tiloilta. Tuomaksen mukaan jatkuva kehitys on tilan elinehto, mikä tarkoittaa, että laajentaminenkin on mielessä aika ajoin. Tuomas ja Heta saavat jonkin verran viestejä maailmalta, kun kuluttajat ovat ostaneet Kohtamäen perhetilalla tuotettua lihaa. ”Palaute on ollut pelkästään positiivista. Itselle ei ole väliä, millä tilalla liha on tuotettu, kunhan se on Atrian lihaa”, isäntä summaa.