SAARIMAAN TILA

PERHETILAN FAKTAT 

  • Isäntäpari: Pentti ja Helena Saarimaa
  • Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta: 2001 syntynyt Jonna ja 1998 syntynyt Timo
  • Tilalla on kasvatettu emokananuorikoita vuodesta 1999 lähtien.

Pentti ja Helena Saarimaa ryhtyivät kasvattamaan kananuorikoita broilerimunittamoille joulukuussa 1999. Siihen asti molemmat olivat hankkineet elantoa vieraan palveluksessa, Pentti rakennus- ja rekkahommissa ja Helena toimistotöissä.

”Meillä oli muutama tuttu kanafarmari Lapualla, ja saatiin vähän siltäkin suunnalta vinkkiä, että Atria voisi tarvita kananuorikoiden kasvattajaa."

 

KOKO PERHE HOITAA KANOJA

Idea kanalan perustamisesta syntyi, kun Pentillä rekkahommat olisivat muuttuneet reissutyöksi. ”Meillä oli muutama tuttu kanafarmari Lapualla, ja saatiin vähän siltäkin suunnalta vinkkiä, että Atria voisi tarvita kananuorikoiden kasvattajaa. Siitä sitten lähdettiin kyselemään asiaa, ja noin vuoden kuluttua tuli tieto, että saisimme tehdä hallin. Vaimon kanssa sitten molemmat lähdettiin tähän.” Kuortaneen ja Lapuan rajalla sijaitseva tila on Pentin kotitila, jossa tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1983. Saarimaan perhe myös asuu tilalla. Pentti kertoo hoitavansa kanalaa pääasiassa yhdessä Helenan kanssa, mutta untuvikkojen saapuessa ja kasvatuksen alkuvaiheessa suurena apuna on tytär Jonna, joka valmistui lukiosta keväällä 2020. Pentti tekee kanankasvatuksen ohessa myös traktori- ja kaivinkoneurakointia. Pentin ja Helenan mukaan vuodet ja vuosikymmenet kananuorikoiden kasvatuksessa ovat kuluneet kuin siivillä. ”Työ on ollut mieluista, eikä meillä ole moitteen sanaa. Alkuunlähtökin silloin parikymmentä vuotta sitten sujui mutkattomasti, kun saatiin niin hyvää opetusta Atrialta.” Pentin mukaan lintuja pitää osata lukea, sillä laumat ovat erilaisia ja asioita on säädettävä kullekin porukalle sopiviksi. ”Mitään isompaa ongelmaa ei tänä aikana ole ollut, mutta kyllähän tällaisten määrien kanssa aina jotakin haastetta on.” Hallissa kasvaa kerrallaan noin 17.000 kanaa ja kukkoa, jotka ovat omilla osastoillaan. Lauma viipyy tilalla 126 päivää, eli 18 viikkoa, mikä tarkoittaa, että vuoden mittaan Saarimaat kasvattavat 2,5 nuorikkoerää. Kanalassa käydään aamuin, illoin ja päivälläkin, mutta kasvatuksen loppuvaiheessa käyntien määrä vähenee ja painottuu enemmän etävalvontaan. Automaattigeneraattori varmistaa, ettei halliin tule sähkökatkoksia.

image

 

HARRASTUKSENA METSÄNHOITO

Hallia on jo pitkään lämmitetty omasta metsästä saatavalla hakkeella. Metsätöiden tekeminen on paitsi Pentin, myös Helenan ja Jonnan harrastus. ”Kaikki kolme käydään raivaamassa taimikoita. Hakepuut tehdään omalla kaivinkoneella ja energiapuukouralla, ja paikallinen urakoitsija Tiistenjoelta käy hakettamassa puut.” Saarimaat viljelevät tilansa mailla heinää, joka menee rehuksi tutulle lehmätilalle. Kanojen ruoka tulee A-Rehulta. Vaikka työ on sitovaa, Saarimaat pääsevät välillä jopa lomareissuille, kiitos Jonnan, joka hallitsee kanojen hoidon. Myös etäyhteyksistä on apua, jos hallissa tulee hämminkiä. ”Jonna on aivan lapsesta lähtien opetellut kanojenhoitoa, samoin Timo, joka tekee nyt reissuhommina kaivinkonetöitä. Aika näyttää, saammeko heistä jatkajia tilalle, ainakin tällä hetkellä näyttää lupaavalta. On kuitenkin hyvä saada työkokemusta myös vieraan palveluksessa.”

image