- Alapihan emolehmätila sijaitsee Lapinlahden Pitkämäen kylässä.
- Isäntäpari vuodesta 2007: Mikko (1982) ja Jaana (1982) Piippo, perheeseen kuuluvat pojat Touko (2012) ja Tuukka (2014)
- Jaana tekee tilanhoidon ohessa kirjanpitoa ja tilinpäätöksiä muille tiloille.
- Eläinmäärä on noin 230. Keväisin syntyy 110 uutta vasikkaa.
- Luomutilalla on viljelyksessä peltoa noin 300 hehtaaria.
TILAA KEHITETÄÄN JÄRJELLÄ JA AJATUKSELLA
Mikko Piippo ehti hankkia pitkän siivun työkokemusta Atrialla kuormansuunnittelijana, myyntineuvottelijana, hankintamiehenä sekä maitotila- ja emolehmävastaavana ennen kuin hän ryhtyi isännöimään Alapihan tilaa.
Mikko on maatilan poikia, mutta Alapiha ei ole hänen kotitilansa. Lapinlahdella sijaitseva paikka siirtyi Mikko ja Jaana Piipolle vuonna 2007 tilakaupalla.
”Ostimme tyhjän tilan ihan vieraalta, eli tähän ei sisälly minkäänlaista sukurasitusta. Olemme molemmat amk-agrologeja ja meillä oli vetoa alalle. Kotitilan osti velipoika, ja pitihän meidänkin oma tila saada”, Mikko hymyilee.
Koulunpenkillä toisensa tavannut pariskunta etsi toimivaa tilaa pitkään, mutta kun taloudellisesti järkevää ratkaisua ei löytynyt, Mikko ja Jaana aloittivat paikassa, jossa oli vain talo, pieni konehalli ja viisi ja puoli hehtaaria peltoa.
”Emolehmäpuoli kiinnosti kouluaikana ja tein aiheesta opinnäytetyönkin. Ehkä kiinnostus liittyi siihen, kun kotona oli lypsykarjatila ja tykkäsin touhuta eläinten kanssa. Tein myös paljon lomitustyötä opiskeluaikana. Lypsykarjatilan sitovuus tuntui kuitenkin liian rajulta ja pääomaa olisi tarvittu paljon. Vasikkapulakin oli kova niihin aikoihin, joten siitä se ajatus lähti”, Mikko muistelee.
Navetassa arki on hyvin työntäyteinen varsinkin keväisin, kun emolehmät poikivat. Piipot valvovat poikimisia vuorotellen. Jaana hoitaa kätilövuoroa iltayöhön ja Mikko jatkaa aamuyöllä.
”On hyvä, kun ei tarvitse valvoa yhtä aikaa. Saa molemmat yhtenäisen unen.”
Vasikoista suurin osa syntyy kuukauden sisällä maalis-huhtikuussa. Sen jälkeen 24/7-päivystys päättyy ja isäntäväki saa huokaista helpotuksesta.
Alapihan tilan eläinmäärä on suurimmillaan keväisin, jolloin uudet vasikat ovat syntyneet. Silloin navetassa ja kasvattamoissa on porukkaa yhteensä 350 märehtijän verran.
LEHMÄT KÄYVÄT ETÄTÖISSÄ
Jaana ja Mikko ovat kehittäneet tilaansa sen alkumetreistä lähtien ”järjellä, analyysilla ja ajatuksella”.
Vuonna 2016 he siirtyivät luomuviljelyyn. Suurin osa pelloista on nurmilaidunta. Eläimiä ruokitaan myös oman tilan rehulla. Peltoa on hankittu lisää, ja viljelyksessä on jo noin 300 hehtaaria.
”Peltoala kun kehittyy, tarkoitus on laittaa myös myyntikasveja. Karjamäärä on meillä nyt sopiva siinä mielessä, ettei lisää henkilökuntaa tarvita.”
Tila työllistää yhden vakituisen työntekijän ympärivuotisesti. Kesällä tarvitaan myös lisäkäsiä ja urakoitsijoiden työpanosta.
”Laidunkuviot, kuten lauman siirrot työllistävät paljon. Meillä lehmät lähtevät etätöihin hoitamaan luonnonlaitumia, joista kauimmaiset ovat 25 kilometrin päässä.”
Vaikka gps-paimenet pitävät laumaa koossa, lehmiä käydään katsomassa aamuisin ja iltaisin.
Tila sijaitsee savolaisessa metsä- ja peltomaisemassa Pitkämäellä, 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Talon ikkunasta näkyvät Kuopio ja Iisalmi. Korkea paikka on Mikon mukaan ihanteellinen muun muassa siksi, etteivät kovat pakkaset ole kiusana poikimisaikaan.