- Kauhajoen Kantokylässä Kainastonjoen varrella sijaitsevalla Arvenniemen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2007.
- Tila erikoistui uuden isännän myötä emolehmiin. Eläinpaikkoja on 100.
- Isäntäväki: Antti (1985) ja Maija (1985) Toija, perheeseen kuuluvat vuosina 2012, 2015 ja 2022 syntyneet lapset.
- Tilan luonnonmukaisesti viljeltävillä pelloilla kasvaa nurmea omien eläinten ruuaksi sekä luomuviljaa ihmisten ravinnoksi.
VIRKEITÄ JA ELINVOIMAISIA, AIVAN HUIPPUJA VASIKOITA
Arvenniemen tila keskellä kauhajokelaista peltolakeutta on Antti ja Maija Toijan emolehmätila. Ensimmäiset emolehmät saapuivat tilalle vuonna 2007, samana vuonna, jolloin Antti ryhtyi jatkamaan isäntä työtä kotitilallaan.
Aiemmin tilalla oli keskitytty viljakasvien viljelyyn, mutta työskenneltyään naapuripitäjässä sijaitsevalla emolehmätilalle Antti kiinnostui työstä rauhallisten ja lempeiden hereford-emolehmien parissa niin että halusi niitä myös kotitilalleen. Tällä hetkellä emolehmiä on noin sata. Niistä puolet poikii syksyllä ja puolet keväällä.
Isännän päivät venähtävät varsinkin poikima-aikana iltamyöhään ja välillä jopa aamusta aamuun. Hän kuitenkin kiittää hereford-emojaan siitä, että nämä onnistuvat poikimisissa niin hyvin, ettei yötä päivää -murehtimiselle ole yleensä tarvetta. Vasikat ovat puhtaita herefordin sekä herefordin ja anguksen risteytyksiä, Antin mukaan virkeitä ja elinvoimaisia, aivan huippuja vasikoita.
”Poikiminen onnistuu yleensä hyvin. Eniten meillä keskitytään valvomaan vasikan ja ternimaidon saantia: vasikan on mahdollisimman nopeasti alettava imeä maitoa emältään. Harvoin tarvitsee antaa imetysapua tai pullojuottoa, mutta niihinkin toimiin ollaan aina valmiita.”
Hyvillä olosuhteilla on keskeinen merkitys poikimisessa ja vasikan ensimmäisinä tunteina. Tämä tarkoittaa hyviä kuivikkeita ja toimivia karsinoita, joissa emo-vasikkasuhde pääsee alkuun. Vuosien saatossa kehittynyt karjasilmä auttaa Anttia arvioimaan ja ennakoimaan tulevan poikimisen sujumista sekä reagoimaan tilanteisiin ajoissa.
”Pyrin nukkumaan öisin niin, että olisin itse virkeänä hoitamassa vasikoita aamulla. Karjasilmä ei toimi, jos valvoo pitkiä jaksoja ja on väsynyt. Kun aloitin emolehmien kanssa, heräsin öisin valvomaan poikimisia, kunnes opin erottamaan, koska valvominen on turhaa.
”Tilan päärakennus on pihattojen läheisyydessä, mikä helpottaa valvontaa.
EMOLEHMÄT SYÖVÄT LUOMUNURMEA
Antin vaimo Maija on sairaanhoitaja ja töissä tilan ulkopuolella. Antti hoitaa emolehmiä pääasiassa yksin, mutta tarvittaessa karjanhoidossa käytetään ulkopuolista työvoimaa.
”Tavoitteena on palkata jossakin vaiheessa kokopäiväinen työntekijä, joka voisi hoitaa navetassa päiväaikaisia rutiineja. Ulkopuolista työvoimaa meillä käytetään lähinnä tilan eri kesäsesonkina.
Emolehmät syövät nurmea, jota luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla enimmäkseen kasvaa. Kesäisin karja laiduntaa.”
Luomuviljely ei onnistuisi ilman nautoja. Olisikin hienoa, jos märehtijän merkitys nähtäisiin nykymaailmassa vähän laajemmin. Nauta kun tulee toimeen ja käyttää hyväkseen ihmiselle kelpaamatonta nurmea, säilörehua ja heinää. Nurmi parantaa maan kasvukuntoa ja sen avulla saadaan ravinteita ruokakasvien viljelyyn.
”Arvenniemen tilalla siis viljellään luomuviljaa ihmisten ruuaksi sekä rehuviljaa toisille tiloille. Vaikka maatalouteen kohdistuu monenlaisia paineita, Antti ei ole katunut, että ryhtyi jatkamaan isänsä työtä.
”Olin aina tiennyt, että minusta tulee maanviljelijä. On silti hyvä, että Maija on kouluttautunut eri alalle. Tulee vähän toisenlaistakin näkökulmaa tekemiseen.”
Lasten urheiluharrastukset vievät isäntää välillä pois kotinurmilta. Vastaavasti lapset viihtyvät navetalla ja antavat innolla nimiä uusille vasikoille.