- Pohjois-Savossa Maaningalla Kinnulanlahden kylällä sijaitseva lihanautatila, jonka välikasvattamossa märehtii 210 vasikkaa. Loppukasvattamossa on paikat 200 sonnille.
- Isäntäväki: Tiina (1974) ja Marko (1971) Savolainen, perheeseen kuuluu 7 lasta: Emma (2000), Elli (2002), Aku (2005), Alma (2008), Amalia (2010), Kerttu (2013) ja Kalle (2015)
- Sukupolvenvaihdos tehtiin 1995.
- Peltoa on viljelyksessä 150 hehtaaria. Pelloilla kasvaa nurmea ja viljaa eläinten ruuaksi
UNELMATYÖTÄ KOTITILALLA
Vasemmaisen tilalla Maaningalla asiat pyritään tekemään aina viimeisen päälle, jotta eläimet pysyisivät terveinä ja pellot antaisivat hyvää satoa.
Tiina Savolainen otti vetovastuun kotitilastaan vuonna 1995. Maatilan työt ja eläinten hoitaminen on ollut hänelle sydämen asia aina.
”Voi sanoa, että olen tehnyt tätä koko ikäni. Aloitin vuokraviljelijänä 18-vuotiaana, kun kävin vielä koulua. Sukupolvenvaihdos tehtiin valmistumisen jälkeen”, Tiina kertoo.
Lypsykarjatilan tuotantosuunta vaihtui ja tila erikoistui sonnien loppukasvatukseen sekä myöhemmin myös vasikoiden välikasvatukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Tiina ja Marko Savolaisen huomaan saapuu vuosittain noin 400 pikkuvasikkaa kasvamaan. Eläimistä puolet lähtee noin puolen vuoden ikäisinä ”teineinä” tilan ulkopuolelle ja loput jäävät oman tilan loppukasvattamoon.
Tilan vanha lypsynavetta toimii nykyään vasikoiden juottamona.
Tiinalla ja Markolla on seitsemän lasta, joista vanhin on syntynyt vuonna 2000 ja nuorin 2015. Työtä on siis riittänyt sekä kotona että navetalla.
Suurin osa tilan töistä hoituu oman väen voimin, mutta kesällä rehunteossa tarvitaan myös ulkopuolista apua. Kinnulanlahden kylällä, kauniissa maalaismaisemassa sijaitsevalla tilalla työpäivä alkaa aina navettahommilla: eläimet ruokitaan ja hoidetaan ennen kuin lähdetään muihin töihin. Päivän pituus riippuu siitä, mikä vaihe eläinten kanssa on menossa. Kun sonneja lähtee teuraaksi, alkaa kasvattamotilojen pesu, minkä jälkeen teinit siirretään kasvattamoon ja aloitetaan teinilän siivous. Juottamo pestään lattiasta kattoon aina ennen uusien pikkuvasikoiden saapumista.
”Eläinten vaihto on noin kolmen kuukauden välein ja se tietää aina parin viikon täystyöllisyyttä. Kesällä pitää olla tarkkana, että se saadaan tehtyä sopivasti peltotöiden välissä.”
Keväät, kesät ja syksyt ovat kiireisintä aikaa. Talvella taas keskitytään kirjanpitoon ja veroasioihin sekä peltoviljelyn suunnitteluun ja eläimiin liittyviin paperitöihin. Tiina ja Marko ovat ylivoimainen tekijäkaksikko niin navetassa kuin pellollakin. Kaikki tekeminen on tarkkaa ja hyvin suunniteltua, mikä näkyy myös ulospäin.
”Minulle on tärkeää, että tila on siisti, ihan huomiota herättävän siisti. Tykkään, että navetat, nurmikot ja koneet ovat järjestyksessä. Vaatiihan se työtä, mutta se myös helpottaa ja sujuvoittaa arjen tekemistä, kun ympäristö on suunniteltu kone- ja muulle liikenteelle järkeväksi.”
Vaikka työ on vaativaa ja usein myös rankkaa, Tiina toteaa tekevänsä unelmatyötään, johon hänellä on kutsumus. Eläinten hoitaminen ja konehommat ovat hänen juttunsa. Samanlaista paloa ja kutsumusta
alaan osoittaa myös perheen poika Aku, joka maatalousopintojensa ohessa auttaa vanhempiaan tilan töissä.