Aloitimme kesällä yhdessä Valion ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa kehittämään suomalaisen maidon- ja naudanlihantuotannon hiilijalanjäljen laskentaa. Kansalliselle mallille on perusteensa, koska sen avulla me voimme kertoa suomalaisen naudan hiilijalanjäljen luotettavasti. Jos käyttäisimme kansainvälistä laskentamallia, tulos ei olisi todenmukainen. Miksei? Koska meidän pohjoinen tuotantomme poikkeaa merkittävästi jo lähimpien naapurimaidemme tuotannosta. 

Suomessa nautojen ruokinta perustuu nurmeen. Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa naudat syövät nurmen sijaan maissisäilörehua ja soijaa. Nurmi on iso osa meidän tuotantomme vahvuutta. Nurmeen liittyy monia hyviä asioita, kuten sen kyky sitoa hiiltä, merkitys maaperän kunnolle ja talviaikainen kasvipeitteisyys. Tutkimustietoa tästä kertyy koko ajan lisää. 

Toinen suomalaisen naudanlihan tuotannon erityispiirre on sen tiivis kytkös maidontuotantoon. Naudanlihasta kolmasosa tulee suoraan maitotiloilta, loput naudanlihan tuotantoon erikoistuneilta tiloilta.

Tavoitteemme tuoda tuotekohtainen hiilijalanjälkimerkintä naudanlihan kuluttajapakkauksiin vie meitä kohti isompaa tavoitetta: hiilineutraalia ruokaketjua. Me olemme sitoutuneet pienentämään hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia omassa tuotannossamme. Laskentamallin kehittäminen on yksi työväline tässä työssä.

"Me olemme sitoutuneet pienentämään hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia omassa tuotannossamme".

Laskennan kehittämisestä hyötyy koko ruokaketju. Kuluttajille se tarjoaa luotettavan tiedon tuotteen hiilijalanjäljestä. Kuluttajat tiedostavat yhä paremmin ruuan ympäristövaikutukset ja hiilijalanjäljen merkitseminen on yksi tapa palvella heitä entistä paremmin. Tuottajille hiilijalanjäljen laskenta tarkoittaa alkuun jonkin verran lisätyötä, koska hiilijalanjäljen laskemiseksi tarvitaan tietoja niin peltoviljelystä kuin eläintuotannosta. Toisaalta laskenta tuottaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten ja mitkä toimenpiteet tilalla vaikuttavat tuotannon hiilijalanjälkeen ja auttaa siten löytämään kehittämiskohteita. 

Meille alkutuotannon kehitystyössä toimiville laskenta tuo tietoa siitä, mihin meidän tulee tekemistä suunnata koko ketjussa. Mitä tarkemmin tunnemme ruokaketjumme ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset, sitä paremmin pystymme kohdentamaan kehitystoimenpiteitä. 

Naudanlihan hiilijalanjäljen laskennan kehittäminen etenee yhteistyökumppaneiden kesken. Mallia kehitetään Valion Lypsikki LCA -mallinnuksen pohjalta, jolla Valion tuottajat ovat voineet laskea maidontuotannolleen hiilijalanjäljen. Tavoitteemme on, että tilatason hiilijalanjäljen laskenta on tuottajien käytössä ensi vuoden aikana.