Ihmisen täytyy syödä, se on selvää. Sivistyneessä yhteiskunnassa ruokailun merkitys on kuitenkin aina ollut paljon laajempi kuin pelkkä vatsan täyttäminen. Ruokailun vastuullisuuden näkökulmasta ihmiskunnan syömisen ongelma ei niinkään ole se syödäänkö vai ollaanko syömättä punaista lihaa vaan se, miten ruoka jakautuu, miten paljon ruokaa hukataan ja missä ja miten ruoka tuotetaan.

Ruokailun vastuullisuuden näkökulmasta ihmiskunnan syömisen ongelma on lähinnä se, miten ruoka jakautuu, miten paljon ruokaa hukataan ja missä ja miten ruoka tuotetaan.

Vastuullisemman elämän vaihtoehto ei ole kiivetä takaisin puuhun ja lakata lisääntymästä. Vaihtoehto ei myöskään ole lakata syömästä lihaa… ainakaan Suomessa, missä lihantuotanto on ruokaturvamme tukijalka. Elintarviketeollisuudessa yritämme parhaamme mukaan tuoda kuluttajalle läpinäkyväksi sitä, millaista suomalainen lihan ja elintarvikkeiden tuotanto on.

Kuluttajatutkimuksessa olemme havainneet sen, että aika harvan ihmisen arkisia ruokahetkiä todella ohjaa ruoan tuotannon vastuullisuuden näkökohdat. Vastuullisuuden linjauksia elämäntavassa maalataan aika isolla pensselillä ja sen mukaan valintoja käytännössä myös kaupan hyllyllä tehdään.

Aika harvan ihmisen arkisia ruokahetkiä todella ohjaa ruoan tuotannon vastuullisuuden näkökohdat.

Vastuunäkökohtia suurempia vaikuttimia ruokavalintoihin ovat hinta, maku tai mieltymys ja valmistuksen nopeus tai ratkaiseeko tuote jonkun arjen tarpeen. Arjen kiireessä harvalla on oikeasti aikaa alkaa syvällisesti pohtimaan ja vertailemaan ruokakorinsa vastuullisuutta. Siksi onkin ihan hyvä, että fiilis oikeista ratkaisuista tulee niistä ison pensselin suuntaviivoista, joista monet maalataan jo peruskoulun penkillä.

Omat isolla pensselillä maalatut vastuullisuuden suuntaviivat ovat tasapainoinen terveellinen sekaruokavalio, suomalaisen ruoan suosiminen ja tuhlailematon elämäntapa. Koen, että kotimainen pääsääntöisesti oman tilan viljalla ruokittu eläin ja siitä saatava liha on suomalaiselle luonteva proteiinin lähde. Syömällä suomalaista lihaa monipuolisen ruokavalion osana kannan kuluttajana eettisen vastuuni niin ympäristön, eläinten hyvinvoinnin kuin koko kansakunnan taloudellisen hyvinvoinnin ja ruokaturvan näkökulmasta.

Koen, että kotimainen pääsääntöisesti oman tilan viljalla ruokittu eläin ja siitä saatava liha on suomalaiselle luonteva proteiinin lähde.

Suomessa tuotetun ruoan suosiminen pitäisi kuulua jokaisen isolla pensselillä maalattuun vastuullisen elämäntavan kuvaan. Kun ajattelee, miten monimutkainen kokonaisuus ruokaketju on, ei ole ihme, ettei sitä halua eikä pysty aktiivisesti kaupan hyllyllä vatvomaan ja se on ihan okei. Meillä on hieno, vastuullinen ruokaketju Suomessa, josta voimme olla ylpeitä. Se rakentuu kymmenientuhansien oman alansa ammattilaisen ja asiantuntijan osaamisen varaan.

Meillä on hieno, vastuullinen ruokaketju Suomessa, josta voimme olla ylpeitä.

Sen sijaan, että sysäämme kaiken taakan ostoskoria kantavalle, meidän, jotka työskentelemme suomalaisen ruokaketjun osana, vastuu on olla läpinäkyvä ja kuluttajan luottamuksen arvoinen, jotta valitsemalla Suomessa tuotettua ruokaa voisi myös ruokailla paremmalla mielellä.

Ilmastoystävällinen lempireseptini:

Perinteisessä makkarakeitossa yhdistyy kotimainen ruoka koko perheelle maistuvassa muodossa.