Markkinatutkimuksen yksi alalaji on niin sanottu B2B-tutkimus, jossa tutkimuksen kohteena ovat jonkin alan ammattilaiset, jotka vastaavat – tai joiden oletetaan vastaavan – ammatillisen roolinsa mukaisesti. Atrian kohdalla nämä ammattilaiset useimmiten edustavat ravintolaliiketoimintaa eli alan slangilla foodserviceä eri näkökulmista.

Atrian Kokkibarometri -tutkimuksessa Taloustutkimus kysyi 535 ravintola-alan ammattilaiselta näkemyksiä ravintola-alan ja ruoan nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Loka–marraskuussa tehty tutkimus sattui ajankohtaan, jossa koronan suhteen vielä vallitsi toiveikas ”nyt se loppuu” -tunnelma ennen omikronia. Niinpä valtaosalla ammattilaisista oli varsin valoisa fiilis tilanteesta, ennen kuin pikkujouluperuutukset sitten alkoivat. Asia iski ammattilaisten toimeentuloon, mutta tavallinen tallaaja vain menetti yhden hauskan illan ja säästyi seuraavan päivän huteralta ololta. Monella foodservice-ammattilaisella hutera olo on henkilökohtaiseen talouteen liittyvää ja jatkuu pidempään.

Ruokaan liittyvät asenteet ovat tietysti laaja yhteiskunnallinen ilmiö. Asia näkyy mediassa, viranomaisten kannanotoissa ja yksityisissä keskusteluissa. Niinpä ei ole ihmeellistä, että useat ruoka-asenteet ovat samoja niin tavallisilla ruoan kuluttajilla kuin myös ruoka-ammattilaisilla. 

Kotimaisen ruoan arvostus on ollut suurta ja kasvavaa niin kuluttajien kuin ammattilaistenkin mielessä.

Kotimaisen ruoan arvostus on ollut suurta ja kasvavaa niin kuluttajien kuin ammattilaistenkin mielessä. Kotimaisuuden syvempi todentaminen ja konkretisointi tapahtuisi ideaalisti ruoan alkuperän tarkemmalla kertomisella, jopa aina maatilalle saakka. Vähittäiskauppamarkkinassa tällä on jo pitkä ja menestyksekäs historia, vaikkapa Atrian kana- ja jauhelihatuotteissa. Osittaista kehitystä tai yksittäisiä irtiottoja asian suhteen on nähty myös foodservice-sektorilla. Vielä uupuu systemaattinen iso toteutus asian suhteen. Uskoisin, että jokin isompikin ravintolaketju saisi tilajäljitettävyydestä itselleen kilpailuvaltin. Nykyinen IT- ja logistiikkaympäristö mahdollistaisivat asian systematisoinnin, mutta tahtoa ja vääntöä se vaatii, niin meiltä ruokatoimittajilta kuin foodservice-asiakkailtammekin. Ehkä koronahässäkän jälkeen?

Toinen yhteinen teema ammattilaisilla ja kuluttajilla on liha-kasvis -keskustelu. Molemmat tahot tunnistavat, että jotain tapahtuu ja paljon keskustellaan, mutta konkreettisten muutosten suunta ja suuruus ovat vieläkin vähän hämärän peitossa. Kummatkin ihmettelevät mitä tapahtuu vegaanisen, vegetaristisen, fleksaajan tai vaikka fodmapin ”ruokavaliotahtotilojen” suhteen. Ero on siinä, että tavallinen kuluttaja voi päättää vain itseään koskevista asioista, mutta ammattilaisten pitää osata tarjota kaikille jokin ratkaisu. Stressihän siitä tulee.

Näillä foodservice-ammattilaisihmisillä on siis yhtä aikaa sekä ruoka-alan muutosvoimia että koronakriisin tuomia haasteita ratkottavanaan. Inhimillisestä näkökulmasta toivotan jaksamista!